Stripped to their Bones

There hasn’t been a lot of opportunities to view the stark beauty of flowers in silhouette this winter – mainly because they are buried beneath a meter of snow this year. A few, by the sea where it has been windier have survived burial. In the picture above and beneath is a Sedum kamtschaticum with my dog.

Tänä talvena sää eivät ole suosineet talven törröttäjien ihailemista, lähinnä sen takia että ne ovat enimmäkseen haudattuna metrisen lumikerroksen alle. Muutamat kasvit, kuten kuvien meren lähellä tuulisimmissa olosuhteissa kasvava kamtšatkanmaksaruoho näkyvät vielä. Ylemmässä kuvassa myös koirani.

Den här vinter har man inte blivit bortskämd med att kunna beundra växter i vackra siluettformer, mest för att de flesta växterna är djupt begravna under snö den här vintern. Några enstaka, som vuxit där de varit blåsigare vid havet syns ännu, såsom bildernas kamtjatkafetblad tillsammans med min hund.

Last year the larger Thalictrums made it above the snow line, not so much this year.

Viime vuonna korkeimmat ängelmät törröttivät lumen yläpuolella, tänä vuonna ne ovat kaikki peittyneet.

Förra året syntes de högre rutorna ovanför snön, i år är de alla begravna.